Nykypäivän kilpailukykyisessä taloudellisessa ympäristössä tarve olla avoin ja pysyä yhteydessä ekosysteemien toimijoihin on tullut ratkaisevaksi yritysten suorituskyvylle erityisesti tiedeintensiivisille yrityksille (Chesbrough, & Eichenholz, 2013; Hung & Chou, 2013). Erityisesti yhteistyö korkea-asteen oppilaitosten kanssa on osoittautunut välineeksi, jonka avulla yritykset voivat luoda radikaaleja innovaatioita – tuotteita / palveluja, jotka ovat uusia markkinoilla (Belderbos ym., 2014). Kuitenkin useat esteet, kuten organisaatiokulttuurin ja sisäisten ominaisuuksien erot, pitävät yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä erityisen haastavana (Galán-Muros & Plewa, 2016).

Toisaalta Euroopan korkeakoulut toimivat yhä kilpailukykyisemmässä ympäristössä, jossa heidän on huolehdittava erilaisista sidosryhmistä. Tutkimusarvioinnissa otetaan yhä enemmän huomioon korkeakoulujen tutkimuksen vaikutus akateemisten tahojen ulkopuolella. Näin korkeakoulujen odotetaan kehittävän yhä enemmän yhteyksiä liike-elämään. Samalla pk-yritysten on parannettava taitojaan ja tietopohjaansa innovaatiokyvynsä kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Korkeakoulut etsivät yhteyksiä suuriin yrityksiin arvovaltaa ja mahdollisesti rahoituksen saamista varten. Näin ollen korkeakoulujen ja pk-yritysten väliset yhteydet ovat olleet sivusuunnassa, vaikka ne voivat olla hyödyllisiä molemmille osapuolille (Piterou & Birch, 2014).

Ylhäällä työllistyvyys on noussut keskeiseksi huolenaiheeksi korkeakoulupolitiikassa (työllistyvyysryhmän pedagogiikka 2012). On ehdotettu, että vahvempien teollisten yhteyksien kehittäminen voi auttaa korkeakouluja parantamaan valmistuneidensa työllistettävyyttä. Karlsson, et.al., 2007 on kuitenkin todennut, että pk-yritysten kanssa työskentelevät tutkijat kohtaavat esteitä olemassa olevissa rakenteissa. Pk-yritysten ja korkeakoulujen lisääntynyt yhteistyö voi auttaa edistämään pk-yritysten innovaatiopotentiaalia ja samalla antamaan korkeakouluille mahdollisuuden parantaa valmistuneidensa työllistymismahdollisuuksia.

Monissa julkaisuissa, jotka palaavat EU: n ensimmäiseen innovatiivisten hankkeiden verkostoon (Eurotecnet), Ziarati (C4FF: n puheenjohtaja ja tulevaisuuden hankkeiden tehtaiden Eurotecnet-johtaja) ehdotti, että yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö voisi auttaa pk-yrityksiä parantamaan kykyään innovoida ja tulla kilpailukykyisempi (EU: n kansan- ja teknologiakonferenssi, UK, 1995). Maailmanlaajuisesti ja EU: n tasolla on tunnustettu tarve kehittää akateemisen ja yritysten välisen yhteistyön verkkoa (Debackere et ai., 2014), ja nyt yhteenliitettävyyden aikakaudella on aika kääntää tällaisen foorumin idea todellisuuteen.

Projektin Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on luoda tehokas kehys, jolla tuetaan yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä useiden välineiden ja palvelujen avulla, joiden avulla yritykset voivat aloittaa innovaatiokysymykset korkeakouluille, jotta opiskelijat voivat osallistua ideoidensa toteuttamiseen. Kun yritykset ja korkeakoulut yhdistetään, eurooppalaiset yritykset voivat hyötyä huippututkimuksesta, huipputeknologiainfrastruktuurista ja korkeasti koulutetuista ihmisistä, kun taas yliopistot saavat mahdollisuuden kehittää soveltavaa tutkimusta ja osoittaa työnsä vaikutukset.

Tekniset Tavoitteet

-Luodaan uusi menetelmä, jonka avulla yritysten ja korkeakoulujen järjestelmällinen yhteistyö voidaan tukea innovaatioprosesseja.

-Pilvipohjaisen yhteistyöalustan suunnittelu ja kehittäminen, joka toteuttaa palveluina UniBus-metodologiassa syntyneet käsitteet.

-Luokittelukehyksen suunnittelu ja kehittäminen, joka antaa ohjeita siitä, miten korkeakoulu arvioi ja antaa tunnustusta opiskelijan tekemälle alustalle ja miten yritykset arvioivat opiskelijoiden ehdottamia ideoita / ratkaisuja.

-Menetelmien ja alustan arviointi ja validointi osallistuvien korkeakoulujen ja kumppanimaiden pk-yritysten kanssa. UniBus-kumppanina toimivat pk-yritykset esittelevät liiketoimintasuunnitelmia, joissa käsitellään eri organisaatioiden näkemyksiä innovaatiosta: innovaatiot johtamisen kehittämiseksi, innovaatiot tuotekehitykseen / luomiseen jne. Arvioinnin aikana otetaan huomioon eri ennalta määritellyt indikaattorit tulosten määrittämiseksi.

Liiketoiminnan Tavoitteet

-Määritellään viisi liiketoimintahaastetta kussakin pk-yrityksessä (ehdotetaan yhteensä 20 BC: tä). Jokainen BC asettaa painopisteen arvoketjun eri alueille ja yksilöi liiketoimintatavoitteet saavuttaakseen UniBus-menetelmän ja -alustan. Näiden tavoitteiden saavuttaminen mitataan erityisillä indikaattoreilla.

-Tuetaan pk-yritysten innovaatioprosesseja missä tahansa arvoketjussa.

Sosioekonomiset Tavoitteet

-Tietoisuus yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön merkityksestä todellisessa sosioekonomisessa yhteydessä 100: ssa pk-yrityksessä ja korkeakoulussa, jotka liittyvät suoraan hankkeeseen osallistuviin organisaatioihin.

-Kaikilla eurooppalaisilla korkeakouluilla on omat ainutlaatuiset käytäntönsä tehdä yhteistyötä yritysten kanssa. Siksi on tärkeää, että UniBus toteutetaan kansainvälisesti, jotta vältetään hankkeiden tulosten puolueettomuus.

Projektin Lähdöt

Tuotanto 1: UniBuksen konseptin ja vaatimusten eritelmä

Tuotanto 2: UniBus-metodologia

Tuotanto 3: UniBus Grading Framework

Tuotanto 4: UniBus Cloud Platform

Tuotanto 5: UniBus Mobile Application

Tuotanto 6: Pilot-testaus

Tuotanto 7: Käyttöoppaat / tukimateriaali